Työnohjaus

Minä työnohjaajana – Mitä viitekehyksiä käytän? 

Tarjoan työnohjausta erityisesti kasvatus- ja opetusalalle, jolla työskentelevät ammattiryhmät tuntuvat yleisesti korostavan työnohjaajan ns. substanssiosaamisen merkitystä heille asiakkaina. Olen työskennellyt 39 vuotta perusopetuksessa; ensin luokanopettajana ja sittemmin erityisopettajana ja vuodesta 1991 vuoteen 2019 rehtorina – viimeiset kymmenen vuotta ns. yhtenäistä, vuosiluokat 1.-10. käsittävää, perusopetusta kehittäen.

Olen siis kokemusasiantuntija, mitä pidän merkittävänä osana käyttöteoriaani erityisesti silloin, kun työskentelen koko työyhteisön kanssa ja sitä osallistaen.

Työotteeni on valmentava ja joustavasti ratkaisukeskeinen. Dialogi on työtapani ja sen kehittäminen samalla myös tavoite kaikissa ohjauskonteksteissä. Tämä työotteeni määrittelee myös sen, miten hyödynnän substanssiosaamistani.

Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa taustalla on ajatus, että ihmisellä tai organisaation jäsenillä on jo itsellään voimavarat ja keinot omien ongelmiensa ratkaisemiseksi. Valmentajana en siis tarjoa valmennettavalle valmiita vastauksia vaan autan asiakasta löytämään itsestään voimavaroja.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on myönteiseen muutokseen tähtäävä käytännönläheinen ja tavoitekeskeinen työskentelytapa, joka antaa toimivia välineitä toimia organisaatioiden, ryhmien ja yksilöiden kanssa.

Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on oppijan aktiivista ja sosiaalista toimintaa, jossa oppija tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisempien tietojensa, käsitystensä ja kokemustensa pohjalta. Tällä tavoin oppija jatkuvasti rakentaa kuvaansa maailmasta.

Tietoisuus sosiaalisen konstruktionismin mekanismeista ohjaa valintojani. Sosiaalinen konstruktionismi korostaa tiedon sosiaalista konstruointia, painottaen erityisesti oppimisen sosiaalisia, vuorovaikutuksellisia ja yhteistoiminnallisia prosesseja.

Samoin tietoisuuteni Itsemäärämisen teoriasta ohjaa valintojani. Ihmisellä on kolme perustarvetta:

  1. Autonomian eli itsemäärämisen tarve, joka tarkoittaa kokemusta siitä, että saa olla itse vaikuttamassa iseään koskeviin päätöksiin ja valintoihin
  2. Kompetenssi eli kyvykkyys, mikä tarkoittaa kokemusta osaamisesta, taidoista ja aikaansaamisesta
  3. Liittyminen eli yhteisöllisyyden tarve, joka tarkoittaa halua olla yhteydessä toisiin ihmisiin mielekkäällä tavalla – hyväksyttynä

Keskeinen työnohjauksen tuloksellisuuden elementti on jonkinlaisen oivalluksen syntyminen ohjattavassa. Reflektion avulla keräämme, käsittelemme ja jäsennämme kokemukseen perustuvaa tietoa. Kyky itsereflektioon on henkilökohtaisen kehittymisen perusta ja tärkeää silloin, kun ihminen haluaa laajentaa tietoisuuttaan, rikkoa totuttuja rutiinejaan ja ymmärtää omaa ajatteluaan.

Työyhteisön kriittisten tekijöiden kolmio, jonka kärkinä ovat perustehtävä, rakenteet ja vuorovaikutus, ohjaa käytännössä jokaista prosessia.

Työnohjausta on mahdollista myös kasvatus- ja opetusalalla hyödyntää ristiriitaisten odotusten ja riittämättömyyden tunteen käsittelypaikkana. Työnohjauksen on mahdollista avata uusia näkökulmia työhön, helpottaa työtaakkaa ja vähentää ahdistusta. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden ammatti-identiteetin syventymiseen ja asialliseen ja rakentavaan suhtautumiseen työyhteisön konflikteihin.

Työnohjausta voi hyödyntää muutosten toteutumiseksi, päiväkodin tai koulun perustehtävän tukena, työyhteisön edistymisen tukena ja työhyvinvoinnin tukena. 

Työnohjausta voi hyödyntää johtamisen ja työyhteisövalmiuksien tukena, mutta ei johtajuutta korvaamassa.

Oman osaamiseni huollon kannalta keskeisiä ovat kollegiaaliset keskustelut. Lyhyet opettajan sijaisuudet tarkoin valituissa keskenään erilaisissa kouluissa pitävät yllä omakohtaista tuntumaa kouluarkeen.

Työtavoistani

Työtapani valitsen prosessin vaiheen mukaan – ryhmän kehitysvaihe myös huomioiden. Työni perustuu dialogiin, joka on keskeinen työtapa, mutta samalla myös keskeinen tavoite. Dialogiin liittyy olennaisesti kuunteleminen, joka on yhtä lailla ohjauksen keskeinen työkalu kuin myös ainainen itsensä kehittämistavoite meille ohjaustilanteeseen osallistuville. Oppimisen kannalta keskeistä on reflektointikyky, jota minun on mahdollista harjoituttaa useilla eri tavoilla. 

Varsinkin liittymisvaiheessa – prosessin alussa – minun on mahdollista yhteistyöverkostoni avulla hyödyntää luonto- ja elämysaktiviteetteja, joihin on mahdollista sisällyttää ryhmäytymistä ja keskinäistä luottamusta vahvistavia harjoituksia.

Erityisesti liittymisvaiheessa käytän myös kuvia.

Haluan hyödyntää suoraa työnohjausta, johon oppilaitosympäristössä on hyvä mahdollisuus. Johtoa voin tukea olemalla läsnä arjessa ja yksittäistä opettajaa tai ohjaajaa voin tukea olemalla läsnä erilaisissa työtilanteissa.

Keskeistä ohjauksessa on taito kysyä – ei saadakseen tietoa, vaan saadakseen ohjattava oivaltamaan asioita. Kysymyksillä pyrin haastamaan ohjattaviani astumaan ulos mukavuusalueeltaan.

Etiikastani

Seuraavassa olen pyrkinyt henkilökohtaistamaan Suomen työnohjaajat ry:n työnohjaukselle asettamat eettiset periaatteet.

Suhteeni tilaajaan 

Työnohjaajana olen lojaali ohjattavalle, ohjattavan esimiehille, työnantajalle ja organisaation perustehtävälle. 

En ota ohjattavan työyhteisön johtajuutta. 

Työskentelen luottamuksen ja avoimuuden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. 

Työnohjauksen lähtökohtana ja työskentelyn perustana on sopimus ja sen noudattaminen. Sopimus sisältää realistiset tavoitteet sekä niistä johdetun aikataulun, työskentelytavat ja hinnoittelun. 

Kunnioitan myös kaikkea muuta organisaatiossa tapahtuvaa kehittämistyötä ja sitä tekeviä ihmisiä. 

Suhteeni ohjattavaan 

Asetan itseni ohjaamani yksilön, ryhmän tai yhteisön palvelukseen. Työskentely lähtee ohjattavan tarpeista. Annan tietoni ja kokemukseni ohjattavan käyttöön.  

Työnohjaus on luottamuksellista ja avointa suhteessa tilaajaan ja ohjattavaan. Minua sitoo vaitiolovelvollisuus ohjattavan ja tilaajan kertomiin asioihin. 

Kunnioitan ohjattavan ammattitaitoa ja valintoja – silloinkin kun ne ovat johtaneet epäonnistumiseen. 

Toimin niissä rajoissa, jotka ohjattava asettaa, mutta olen kokonaan vastuussa omasta ohjaustyöstäni. 

Luotan ohjattavan kehittymismahdollisuuksiin. 

Minulla on riittävä etäisyys ohjattavaan. Aikaisemmat kontaktit minun ja ohjattavan välillä on syytä tuoda keskusteluun tilaajan ja ryhmäohjauksessa ryhmän kanssa ennen sopimuksen tekoa. 

Jätän riittävästi tilaa ohjattavan kasvuun, liikkumiseen – jopa perääntymiseen. 

Suhteeni itseeni 

Olen aidosti oma itseni, sillä persoonallisuuteni on tärkein työvälineeni.

En ylitä oman pätevyyteni rajoja. Jos ylitys kuitenkin tapahtuu, otan sen opiksi ymmärtääkseeni, missä rajat kulkevat. 

Huolehdin omien voimavarojeni turvaamisesta ja ammattitaitoni kehittämisestä. 

Toimintaani kuuluu pohtia kriittisesti, avoimesti ja ammatillisesti omaa työskentelyäni. 

En saa toimia työnohjaajana ratkaistakseni omia henkilökohtaisia ristiriitojani tai korvatakseni sitä, mitä vaille olen omassa elämässäni jäänyt. 

Kannan vastuun siitä, että työmääräni pysyy kohtuullisena ja työni laatu hyvänä. 

Hinnasto

Yksilötyönohjaus: 60 min.  95 €

Oppilaitosjohdon työnohjaus (1-3 henkeä): 90 min.  150 €

Ryhmätyönohjaus ( max. 6 henkeä ): 120 min.  220 €

Työyhteisön työnohjaus: Pyydä tarjous!

Oppilaitosjohdon mentorointi: 12 kk  4000 €

Työyhteisöjen koulutustilaisuudet: Pyydä tarjous!

Hintoihin lisätään alv 24%